Enervent haluaa lisätä julkista keskustelua siitä, tutkitaanko käyttöönotettavia rakennusmateriaaleja ja niistä haihtuvia haitallisia yhdisteitä Suomessa tarpeeksi. Valmistajien ja käyttäjien vastuut on selkeästi määritetty muun muassa rakennusmääräyksissä, mutta toteutuuko omavalvonta?
Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija vastaavat valittujen materiaalien käytettävyydestä – sekä niiden mahdollisesta haitallisuudesta. Tämä on määritelty Suomen Säädöskokoelmassa 1009/2017, missä on Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta:
”Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti rakennusta suunnitellessaan otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: sisäiset kuormitustekijät, kuten lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennustuotteiden päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet.”
Kun ilmanvaihto toimii, koko sisäilma vaihtuu kahdessa tunnissa
Ilmanvaihtolaitteet eivät poista haitallisia vaikutuksia rakennusmateriaaleista, mutta niillä voidaan laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan huomiota tulisi kohdistaa erityisesti haitallisia päästöjä aiheuttavien materiaalien käyttöön.
Jos rakennusta on peruskorjattu, ja haitallisiksi todetut rakennusmateriaalit tai kostuneet ja päästöjä aiheuttavat rakenteet on poistettu, ongelma yleensä poistuu. Tämä edellyttää kuitenkin, että haitallisten päästöjen lähteet on poistettu kokonaisuudessaan.
Ilmanvaihdon mitoitus on minimissään puolet huoneiston tilavuudesta tunnissa eli koko sisäilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Samalla tavalla, kun päästölähde poistetaan, sisäilma palaa normaaliksi kahdessa tunnissa, mikäli muita päästöjen aiheuttajia ei ole.
Jos korjaus on suoritettu huolella, asetusten mukaisen ilmanvaihdon mitoituksen pitäisi riittää.
Valvonnasta huolimatta pieni osa rakennusmateriaaleista tai rakenteista aiheuttaa päästöjä
Sisäilmaongelmiin etsitään juurisyitä erilaisilla tutkimuksilla. Huolimatta Suomen tarkasta valvonnasta, silloin tällöin löytyy asetusten vastaisia rakennusmateriaaleja, jotka aiheuttavat haitallisia päästöjä. Toinen aiheuttaja ovat kosteusvaurioituneet rakenteet, joissa kehittyy haitallisia mikrobeja. Molempiin ratkaisu on korjausrakentaminen eli väärien materiaalien tai vikaantuneiden rakenteiden poistaminen ja vaihtaminen.
Ilmanvaihtokoneiden turvallisuutta on tutkittu eri yhteyksissä vuosien mittaan. Tutkimuslaitokset ja rakennusliikkeet ovat selvittäneet muun muassa hiukkasten ja tolueenin siirtymistä sekä sisäilman CO2 tasoja. Muun muassa VTT on selvittänyt HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan sekä Kuopion yliopiston kanssa rakennusmateriaalien päästöjen vaikutuksia sisäilman laatuun ja asukkaiden viihtyvyyteen ja sairauksiin. Tässä yhteydessä on todettu, että muovimatoista haihtuva TXIB voi lisätä mm. astman riskiä, joten sitä ei tulisi käyttää rakennus- tai sisustusmateriaaleissa.
Enervent on keväällä 2019 tehnyt aloitteen tutkimuksen aloittamista TXIB:n kulkeutumisesta ilmassa.
Enervent kannattaa käyttöönotettavien rakennusmateriaalien ja niistä haihtuvien yhdisteiden, kuten TXIB:n tai formaldehydin, tarkempaa tutkimista. On tärkeää kiinnittää enemmän huomiota rakennusmateriaalien määräysten mukaiseen käyttöön ja rakenteiden kuntoon.
