All posts by Outi

Monica Strandell on nimitetty vastaamaan Enervent Zehnderin taloudesta ja HR:stä 

Monica Strandell aloitti 4.7. Enervent Zehnderillä vastuullaan yhtiön talous ja HR. Tätä ennen hän on työskennellyt pitkään kansainvälisesti toimivien lentoyhtiöiden palveluksessa.

– Ammatinvalinta oli aikanaan aika helppoa. Koulussa olin pitänyt matematiikasta ja maantiedosta ja opiskelin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa. Halusin yhdistää matkustamisen ja työn, joten taloushallinnon tehtävät lentoyhtiössä olivat silloin niin sanotusti täydellinen vaihtoehto. Myöhemmin vastuualueelle tuli mukaan myös HR. Numerot ovat tärkeitä, mutta henkilöstö kuitenkin varmistaa tavoitteiden saavuttamisen.

Monica kiittää hyvää vastaanottoa uudella työnantajalla.

– Olen tuntenut itseni alusta saakka tervetulleeksi yhtiöön. Sekä Porvoossa että Sveitsissä kaikki ovat olleet todella ystävällisiä ja auttavaisia. Aloitin työt, kun kesälomakausi oli juuri Suomessa alkanut ja lähdin heti Sveitsiin tapaamaan Zehnderin avainhenkilöitä. Se oli hieno mahdollisuus, sillä on helpompaa hoitaa talouteen ja HR:ään liittyviä asioita, kun on tavannut konsernin pääkonttorin henkilöt muutenkin kuin vain Teamsin välityksellä.

Monican mukaan Suomen yhtiö on juuri sopivan kokoinen. Omista tehtävistä käsin on mahdollista nähdä myös kokonaisuus. Ja mikä tärkeintä ihmiset eri puolilta tulevat nopeasti tutuiksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Thomas Söderholmille.

Enervent Zehnderiä ja yhtiön tuotteita Monica ei tuntenut aiemmin. Sen sijaan hän kertoo, että talotekniikka on tullut mutkan kautta tutuksi jo pidemmän aikaa sitten.

– Isäni toimi sähköalalla ja veljeni on aina ollut LVI-alalla. Heitä on yhdistänyt muun muassa toimialahuumori ja olen tietysti kuullut toimialaan liittyviä ammattiasioita muutenkin. Eli ilmanvaihtokoneet eivät olleet ihan uusi asia aloittaessa, hän kertoo.

Vapaa-ajalla meri ja metsä ovat tärkeitä elementtejä ja Monica liikkuu paljon. Hän tunnustautuu myös himohiihtäjäksi.

 

Helsingin Olympiastadionin remontti valmistui juhlavuodeksi

Vuoden 1952 kesäolympialaisten päänäyttämö on Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Keskeisellä paikalla pääkaupungissa sijaitseva stadion peruskorjattiin 2018–2020. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita valittiin eri puolille stadionin kiinteistöä. Mittavassa saneerausprojektissa uudistettiin koko talotekniikka vastaamaan nykyajan vaatimuksia. 

Yleisurheilu- ja jalkapallostadion valmistui Helsingin keskustan tuntumaan Suomelle myönnettyjä vuoden 1940 olympiakisoja varten. Toinen maailmansota sekoitti suunnitelmat. Sittemmin stadionilla on isännöity niin vuoden 1952 kesäolympialaiset, yleisurheilun MM-kisoja, EM-kisoja kuin lukuisia muitakin yleisötapahtumia. 2000-luvulle tultaessa tekniikka ja tilat olivat kuitenkin jo monelta osin vanhentuneita.

Mittavassa perusparannushankkeessa stadionia laajennettiin uudella maanalaisten tilojen kokonaisuudella. Lisäksi katsomo ja kenttäalue uudistettiin täysin. Samalla myös ravintolamäärää lisättiin merkittävästi. Kotikisojen 70-vuotisjuhlavuonna stadionilla on jo nähty useita suurkonsertteja ja urheilutapahtumia.

Uudet ilmanvaihtoratkaisut vanhoissa neliöissä

Olympiastadionin peruskorjaus poikkesi huomattavasti uudisrakentamisen hankkeista. Esimerkiksi talotekniikka on suunniteltu kaikkiin tiloihin niiden käyttötarkoituksen mukaan, mutta alkuperäistä 1930-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita löytyy remontin jälkeen eri puolilta stadionia.

– Stadionin kiinteistö on totta kai erityinen sen tunnettuuden ja käyttötarkoituksen vuoksi. Urheilutilojen ja katsomoiden lisäksi stadionilla sijaitsevat myös Suomen urheilumuseo ja vuokrattavia kokoustiloja. Tarkistimme vielä tarjouksen hyväksynnän jälkeen laitemallien soveltuvuuden suunniteltuihin tiloihin yhdessä urakoitsijan kanssa, kertoo myynnistä vastaava Ronni Laaksonen.

Suomalainen perheyhtiö Are vastasi LVIA-projektinjohtourakasta. Ilmanvaihtourakan projektipäällikkönä toiminut Kai Kellokoski oli tyytyväinen yhteistyöhön Enervent Zehnderin kanssa. Rakennushistoriallinen kiinteistö toi haasteita, mutta kaikesta selvittiin.

– Ilmanvaihtokoneita sovitettiin vanhoihin rakenteisiin ja niitä sijoitettiin nykystandardien mukaan ahtaisiin tiloihin. Asennustöitä tehtiin ajoittain hankalissakin olosuhteissa, mikä vaatii asentajilta vankkaa ammattitaitoa, Kellokoski toteaa.

– Enervent Zehnderin laitteet olivat tuttuja jo entuudestaan, eikä niiden kohdalla tullut yllätyksiä. Laitteissa on hyvä hinta-laatusuhde ja pitkälle viety automatiikka. Yhtiö hoiti mallikkaasti myös kaikki lisäpyynnöt, Kellokoski vahvistaa.

Arvokohteiden ilmanvaihdossa tarvitaan hajautettuja laiteratkaisuja

Ilmanvaihtokoneen ilmavirrantuottokyky ja sen sijoituspaikka määrittivät parhaimman vaihtoehdon jokaiseen tilaan. Enervent Zehnderin koneita asennettiin muiden muassa stadionin ensiapuhuoneisiin, myyntipisteisiin sekä pesu- ja pukutiloihin.

– Saneerattavassa arvokohteessa on hajautettu ilmanvaihtoratkaisu usein ainoa vaihtoehto, jos ilmanvaihto halutaan toteuttaa onnistuneesti pienillä kanavilla. Toimitimme stadionille kaikkiaan kuutta eri laitemallia. Omat asentajamme olivat mukana työmaalla varmistamassa, että kaikki sujuu, Ronni Laaksonen sanoo.

Olympiastadionin peruskorjaus on palkittu sekä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla että vuoden 2020 Betonirakenteena.

Mikael Karlsson vastaamaan Enervent Zehnderin toimitusketjusta 1.6. alkaen

Mikael Karlsson (ins., MBA) on nimitetty Head of Supply Chain -tehtävään kesäkuun alusta alkaen. Hän vastaa edelleen myös yhtiön tuotekehityksestä.

Mikael on pitkän linjan enerventiläinen ja aloittanut yhtiön palveluksessa opintojensa jälkeen vuonna 2005. Hän on uransa aikana ehtinyt toimia useissa eri työtehtävissä, kuten sähkösuunnittelijana, testaajana laboratoriossa sekä erilaisissa tuotekehityksen vastuissa, muiden muassa projektipäällikkönä. Vuonna 2016 Mikael sai vetovastuun Enervent Zehnderin tuotekehityksestä ja hänet nimitettiin johtoryhmän jäseneksi. Kesäkuussa vastuualue laajeni edellä mainitun lisäksi kattamaan yhtiön koko toimitusketjun (hankinta – tuotanto – logistiikka).

– On ollut hienoa olla eri rooleissa mukana vaikuttamassa ilmanvaihtokoneteknologian kehitykseen. Aloitin aikanaan kesätöissä sähköasentajana ja olen saanut työnantajalta säännöllisesti uusia ja mielenkiintoisia tehtäviä, mikä on ollut vahva motivaattori. Yhtiö on tänä aikana vaihtanut omistajaa, tuotevalikoimaa on kehitetty ja markkina kansainvälistynyt, mutta tiimihenki on säilynyt erinomaisena kaikissa muutoksissa, Mikael Karlsson kertoo.

– Uusi rooli tuo omat haasteensa. Raaka-aineiden kustannuskehitys ja saatavuusongelmat vaikuttavat meihinkin. Kilpailemme isojen teollisuudenalojen kanssa samoista materiaalieristä, hän toteaa.

Mikael Karlsson raportoi toimitusjohtaja Thomas Söderholmille.

Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneille Avainlippu-tunnus

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Enervent Zehnderin ilmavaihtokoneille Avainlippu-tunnuksen. Avainlippu on Suomalaisen Työn Liitto ry:n rekisteröity yhteisömerkki, joka voidaan myöntää tuotteelle tai tuoteryhmälle, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia.

Asuntojen ilmanvaihtoratkaisuihin erikoistunut Enervent Zehnder on valmistanut korkealaatuisia Ilmanvaihtolaitteita Porvoossa jo yli 30 vuoden ajan. Monet tuntevat yhtiön nimellä Enervent. Sveitsiläinen Zehnder-konserni tuli sen omistajaksi vuonna 2018.

– Olemme tunnetusti suomalainen ja porvoolainen toimija. Enervent Zehnderillä on vahva ja arvostettu brändi kotimaan markkinoilla. Olemme vuosikymmeniä valmistaneet markkinoiden parasta teknologiaa, jolla taataan paitsi terveellinen ja miellyttävä sisäilmasto, myös tärkeää energiatehokkuutta. Avainlippu-tunnuksella haluamme tuoda entistä vahvemmin esille taustaamme ja osaamistamme, summaa toimitusjohtaja Thomas Söderholm.

Avainlippu-merkki tunnetaan Suomessa erittäin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan käytännössä kaikki yrityspäättäjät ja kuluttajat tuntevat Avainlipun. Suomalaisista suurin osa (75 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti ja noin puolet yhdistää Avainlippu-merkkiin vastuullisuuden. 

Lisätietoja

Sonja Häggman, markkinointipäällikkö, Enervent Zehnder Oy, +358 400 230 742, sonja.haggman@enervent.com

Reetta Mentu, markkinointipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, +358 50 561 5030, reetta.mentu@suomalainentyo.fi

Avainlippu on Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille myönnettävä alkuperämerkki. Avainlippua kantaa yhteensä noin 5000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua.  www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu

Enervent on Zehnderin pohjoisen ilmaston osaaja

Thomas Söderholm aloitti yhtiömme johdossa toukokuussa 2020. Pyysimme häntä kertomaan, miten kaksi vuotta jatkunut poikkeustilanne on vaikuttanut johtamiseen ja miltä tulevaisuus näyttää tänä keväänä. 

Thomas Söderholm sai tehtäväkseen vahvistaa Enervent Zehnderin profiilia korkealaatuisen IV-teknologian ratkaisutoimittajana ja pohjoisen ilmanalan osaajana kansainvälisillä markkinoilla. Kokenut vientikaupan osaaja oli aiemmin toiminut useita vuosia Tikkurila Oyj:ssa, viimeksi kuutisen vuotta Saksan-tytäryhtiön toimitusjohtajana. Vastuun ottaminen keskellä pandemian tuomia poikkeusoloja muutti heti lennossa monia aiempia käytäntöjä. 

– Yhtiön korkeatasoinen teknologiaosaaminen ja Zehnder Groupin vakuuttava asema markkinoilla saivat minut kiinnostumaan tehtävästä. Moni asia muuttui jo ennen kuin ehdin aloittaa yhtiön palveluksessa. Rekrytointiin liittyvät tapaamiset Sveitsissä olevien konsernin avainhenkilöiden kanssa siirtyivät kirjaimellisesti yön yli digitaalisiin kanaviin. Kuvaavaa on, että vasta tänä keväänä tapasin Norjan tiimiämmekin ensimmäistä kertaa kasvokkain, Söderholm kertoo.

Thomas Söderholm on työskennellyt pitkään kansainvälisessä ympäristössä ja asunut useita vuosia ulkomailla. Zehnder-konsernin ilmapiiri pääsi kuitenkin yllättämään hänet positiivisesti.

Pandemian lisäksi kiusana materiaalipula

– Tärkeintä on, että henkilöstömme on pysynyt turvassa ja terveenä, eikä meillä ole ollut tarvetta keskeyttää tuotantotoimintaa missään vaiheessa. Vastaavasti isoja haasteita ovat tuoneet materiaalipula ja komponenttien saatavuusongelmat. Kustannukset ovat nousseet rajusti sekä metallien, muovien että elektroniikkakomponenttien kohdalla, millä on luonnollisesti ollut suoria vaikutuksia myös meihin. Hankintaosastomme on ollut kovilla, kun kilpailemme auto- ja telecom-teollisuuden kanssa samoista materiaalieristä.

– Voi kuulostaa oudolta, mutta pandemialla on ollut hyviäkin vaikutuksia.  Positiiviseksi on katsottava, että yleinen tietoisuus ilmanvaihdon olemassaolosta, puhtaasta sisäilmasta ja miellyttävästä sisäilmastosta on selkeästi noussut ja rakentaminen jopa vilkastunut.

Yhteinen pohjoinen ilmanala – erilaisia käytäntöjä

Yhtiön päämarkkinoihin kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja pohjoinen Keski-Eurooppa. Miten maiden väliset erot vaikuttavat Enervent Zehnderin toimintaan?

– Itselleni oli oikeastaan yllätys, että Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä on suhteellisen suuriakin eroja käytännöissä. Yhteistä Pohjoismaissa on, että uudisrakentamisessa suositaan lämpöä talteen ottavia ilmanvaihtoratkaisuja.  Suomessa ja Norjassa huoneistokohtaiset ilmanvaihtolaitteet ovat suositumpia kuin Ruotsissa, missä on perinteisesti suosittu useamman asunnon keskitettyjä ratkaisuja. Myös maakohtaiset säädökset vaikuttavat markkinoihin. Etenkin Norjassa on hyvinkin tiukat vaatimukset ilmanvaihtolaitteiden energiatehokkuudelle. Osittain siitä syystä olemme saavuttaneet siellä vahvan jalansijan. Pyörivä lämmönsiirtimemme on varsin energiatehokas. 

Vaikeasti ennustettava tulevaisuus

Viime kuukausien kehitys Euroopassa on pakottanut eri alojen toimijoita katsomaan asioita uudella tavalla.

– Vuosi 2021 sujui meillä Enervent Zehnderissä hyvin ja voimme olla tyytyväisiä tuloksiin. Myös kuluva vuosi on alkanut vahvasti. Näimme aiemmin Venäjän kehittyvillä markkinoilla lupaavia kasvumahdollisuuksia ja potentiaalia nimenomaan laadukkaan asumisen kohteissa. Nyt tilanne on siltä osin nopeasti muuttunut.

– Työstämme parhaillaan uutta strategiaa ja jatkossa konsernin sisäinen yhteistyö syvenee edelleen nykyisestä. Tärkeää on toimitusketjun varmistaminen ja liiketoiminnan kannattavuuden ylläpito huolimatta nousevista raaka-ainekustannuksista sekä epävarmuudesta liiketoimintaympäristössä.

Thomas Söderholm katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.

– Meidät tunnetaan laadukkaana valmistajana ja toimittajana. Lisäksi taustalla on suuri konserni, jonka kanssa näen paljon mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä esim. tuotekehityksessä ja -valikoimissa. Meillä on kaikki mahdollisuudet kasvattaa jalansijaa pohjoisilla markkinoilla.