renZero-energiaremontti

Omakotitalon energiaremontti

Salopellon perheen 65-vuotiaan talon energiaremontti alkoi vuonna 2013 ja päättyi keväällä 2014. Kyseessä on merkittävä pilottihanke, jossa puurunkoinen talo remontoidaan A-energialuokan rakennukseksi. Talo on perinteinen suomalainen rintamamiestalo, joita rintamalta palanneet sotilaat rakensivat toisen maailmansodan jälkeen. Talon ilmanvaihto hoidetaan Enervent Pandion MD-CHG -laitteella, ja lämmönjakojärjestelmänä on ilmanvaihtolämmitys.

Suomessa on noin miljoona vanhaa omakotitaloa, ja asiantuntijoiden mielestä ainakin ennen 1980-lukua rakennetut talot pitäisi remontoida energiatehokkuuden parantamiseksi.

Luumäellä, lähellä Lappeenrantaa sijaitseva, vuonna 1948 valmistunut puolitoistakerroksinen rintamamiestalo oli ennen vuonna 2013 alkanutta remonttia lähes alkuperäisessä kunnossa. Vuosien aikana oli tehty hyvin pieniä muutoksia ja jopa lattialaudoitus oli alkuperäinen. Vain muutamia ikkunoita oli vaihdettu ja osaan oli lisätty lisäpuitteet. Puurunkoisessa ja puuverhoillussa talossa oli peltikatto. Rakennuksen eristeenä oli käytetty sahanpurua.

Pitkäaikainen koti

Rintamamiestalojen tapaan tässäkin talossa on ensimmäisessä kerroksessa keittiö, olohuone ja yksi kamari. Sisäänkäynnin yhteydessä oleva kylmä kuisti tuo kesäisin mukavaa lisätilaa. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, sauna ja pesutilat. Asukkaat ovat mieltyneet kotinsa toimivaan pohjaan ja ajattomaan arkkitehtuuriin.

Tämä talo on rakennusinsinööri ja ammattikoulunopettaja Seppo Salopellon synnyinkoti. Hän on asunut talossa lähes koko ikänsä ja kasvattanut siellä vaimonsa kanssa kolme lasta, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Energiasäästöjen lisäksi Salopellot halusivat perusteellisen remontin myötä parantaa asumismukavuutta. Rakennusalan ammattilaisena Salopelto toimii itse projektin valvojana ja käyttää hanketta opinnäytetyönsä taustamateriaalina.

Uudenveroista energiatehokkuutta

Salopeltojen koti valittiin renZero-hankkeen pilottikohteeksi. Hankkeen rahoittajana toimii Tekes, ja tavoitteena on kehittää kustannustehokas energiaremonttikonsepti pientaloja varten. Vuonna 2011 käynnistetyssä hankkeessa etsitään toimivaa ratkaisua, jonka avulla 1940–1970-luvulla rakennettuja suomalaisia ja ruotsalaisia pientaloja voitaisiin päivittää energiatehokkaiksi.

Pilottikohteen tavoitteet olivat korkeat: saada vanhasta, vuotavasta rakennuksesta A-energialuokan rakennus, jonka ilmavuotoluku olisi alhaisempi kuin mitä uudisrakennukselta vaaditaan. Se vastannee lähes nollaenergiatason energiatehokkuutta. Remontin haastavuutta lisäsi se, että asukkaat asuivat talossa koko remontin ajan.

Perusteellinen energiaremontti

Talon ulkoseinät uusittiin kokonaan. Vesikate, ikkunat ja ovet vaihdettiin, ja ulkovaippa verhoiltiin Parocin tarkoitukseen kehittämillä tuulettuvilla seinäelementeillä.

Pelkkä tiivis ja hyvin lämpöeristetty ulkovaippa ei tietenkään vielä riitä lähes nollaenergiatason
saavuttamiseen. Energiankulutuksen pienentämisen lisäksi on lisättävä myös uusiutuvan energian käyttöä. Salopeltojen talossa tämä toteutettiin hyödyntämällä maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Remontin jälkeen talon lämmönjako on toteutettu kätevästi ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Näin vältyttiin patteriverkoston tai vesikiertoisen lattialämmityksen edellyttämiltä laajoilta asennustöiltä. Energiatehokkuuden ja sisäilman laadun parantamiseksi tarvittiin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Enervent Pandion MD-CHG -laite huolehtii siis ilmanvaihdosta, ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja lisäksi viilentää sisäilmaa kesällä. Kun tuloilmaa jäähdytetään, ulkoilmasta poistettu ylimääräinen lämpöenergia siirretään energiakaivoon.

Maalämpöenergiaa ja aurinkopaneelien keräämää lämpöenergiaa käytetään sekä lämpimän käyttöveden että tuloilman lämmittämiseen. Ilmanvaihtojärjestelmän ulkoilmakanavissa on erilliset vesikiertoiset lämmityspatterit ala- ja yläkertaa varten. Vesipatterien virtausta säädetään moottoriventtiileillä lämmitystarpeen mukaan käyttämällä säätömenetelmänä huonelämpötilaa. Lämpöpumpun maaliuos kiertää Enervent Pandion MD-CHG -laitteen ulkoilmakanavaan asennetussa CHG-patterissa. Patteri toimii talvella ulkoilman esilämmittimenä ja kesällä esijäähdyttäjänä.

Maksimoitu tiiviys

Laskelmien perusteella hankkeen voidaan jo todeta onnistuneen, mutta aika näyttää kuinka energiatehokas ja mukava Salopeltojen remontoitu koti käytännössä on. Joka tapauksessa talo on nyt kaikkea muuta kuin vetoisa ja hatara. Helmikuussa 2014 tehtyjen mittausten mukaan uusien ja vanhojen arvojen välinen ero on huomattava, vaikka joitakin vuotoja on edelleen. Vuotokohtia on löydetty kellarista ja remontin ulkopuolelle rajatusta lattiarakenteesta sekä osittain kuistin vesikaton ja vanhan seinän välisestä liitoksesta, jota ei voitu tiivistää kunnolla rikkomatta rakenteita.

Ennen remonttia ilmanvuotoluku (n50) oli noin 9 1/h ja nyt se on 3,1 1/h. Uudisrakennusten virallinen vaatimus on 4,0 1/h. Tiiviystaso parani 65 %. Osion D5 mukaan pientalon tiiviystaso on hyvä, jos ilmanvuotoluku on alle 3 1/h ja keskimääräinen, jos luku on 3–5 1/h. Vanhalle talolle parannus on varsin hyvä, vaikka tulos ei passiivitalon tasoon ylläkään.

Perusteellinen seuranta

Talon vanhan sähköpääkeskuksen viereen on asennettu uusi keskus, jonka avulla voidaan seurata tarkasti esimerkiksi lämpöenergian kulutusta ja tuotantoa. Tekniseen tilaan asennettiin neljä seurantalaitetta mittaamaan VTT:lle lämpimän käyttöveden kulutusta sekä maalämpöpumpun ja aurinkopaneelien energiantuotantoa. Kaikki laitteet on kytketty sarjaan, ja ne voidaan etälukea 3G-verkon kautta.

Ensto Enervent seuraa etänä sekä ilmanvaihdon toimintaa että hiilidioksidin määrää makuu- ja olohuoneessa. Maaliskuusta kesään kestäneen jakson ajan sisälämpötila on pysynyt lähellä asetusarvoaan. Kevään muutamana kuumana päivänä huonelämpötila ei noussut yli +25 °C:seen, ja CHG-patteri jäähdytti tuloilmaa jopa 12 °C.

Ensto Enerventin lisäksi Parocin vetämään ja Tekesin rahoittamaan renZero-kehityshankkeeseen osallistuivat Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas, Metsäwood, Oilon, Puuinfo, Skaala ja VTT. Toinen pilottikohde on Tukholman keskustan tuntumassa sijaitseva, myös 1940-luvulla rakennettu talo.

Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2014 lopussa.