Kun Maria Klemetz ja Janne Käpylehto etsivät uutta kotia perheelleen, heillä oli tavoite selkeästi mietittynä. Toiveissa oli löytää ennen vuotta 1950 valmistunut talo läheltä Helsingin Vanhankaupungin aluetta, joka tunnetaan vanhoista pientaloista viihtyisine vihreine pihoineen. Pariskunta ehti katsastaa kymmeniä kiinteistöjä ennen sen oikean löytämistä.
– Etsimme sopivaa taloa jääräpäisesti Käpylä-Kumpula-Toukola-akselilta. Tehtävä ei ollut helppo, koska tarvitsemme meille molemmille saman katon alle myös omat työtilat. Kotimme ei ollut vielä edes myynnissä, kun näimme sen ensimmäisen kerran runsaat pari vuotta sitten, kertoo Janne Käpylehto.
– Kolmikerroksinen talo oli ulkoa päin sopivan persoonallinen ja monimuotoinen, mikä teki heti vaikutuksen meihin molempiin, vahvistaa Maria Klemetz.
Mikä teki talostanne erityisen?
– Kun vihdoin pääsimme tutustumaan rakennukseen sisältä päin, se oli vielä parempi kuin odotimme. Siinä vaiheessa jo parhaat päivänsä nähnyttä funkkistaloa oli remontoitu viimeksi 1980-luvulla. Tunnistimme kuitenkin heti useita hienoja rakenneratkaisuja: leveitä ikkunoita, korkeita ikkunoita, kaari-ikkunoita ja sisääntuloaulassa vaikuttava 6,5 metrin huonekorkeus.
Vanha talo on seikkailu
Klemetzin ja Käpylehdon omat taustat helpottivat remontin suunnittelua. Arkkitehdillä ja teknologiainnovaattorilla oli selkeä näkemys, miten 1939 valmistunut porvariskoti palautetaan entiseen kukoistukseensa. Samalla kuitenkin sopivaksi nykyaikaisen lapsiperheen arkeen. Lisäksi he halusivat hyödyntää mahdollisuuksien mukaan perinteisiä rakennusmateriaaleja.
– Alusta asti oli selvää, että emme halua kotiimme ei-hengittäviä rakenteita. Suoraan sanottuna halusimme välttää kaikkea muovia niin paljon kuin mahdollista, Käpylehto tarkentaa.
Työnjako oli selvä, Maria Klemetz otti pääsuunnittelijan vastuun. Remontin toteuttajat löydettiin omista verkostoista sekä naapurien ja puskaradion avustuksella.
Kuten aina saneerattavissa kohteissa nytkään ei säästytty yllätyksiltä. Kattavasta muutaman kuukauden pintaremontista tuli kahden vuoden urakka ja budjetti lähes kolminkertaistui alkuperäisestä. Perhekin ehti kasvaa tänä aikana. Tulos on kuitenkin juuri se mitä toivottiin – koti, jossa on hyvä hengittää.
Sisäilmastoratkaisut asukkaiden ehdoilla
Talossa oli rakennusajankohdalle ominainen painovoimainen ilmanvaihto, joka haluttiin säilyttää. Alusta saakka oli selvää, että makuuhuoneisiin etsitään toisenlainen ratkaisu.
– Olin työssäni tutustunut markkinoilla oleviin ilmanvaihtoratkaisuihin jo aiemmin, joten tiesimme, että erilaisia vaihtoehtoja on paljon tarjolla, Maria Klemetz vahvistaa.
Pariskunta löysi lopulta sopivat Zehnderin laitteet perinteisesti googlettamalla. ComfoSpot valikoitui useista syistä. Janne Käpylehdon on helppoa listata ne ominaisuudet, jotka painoivat valintaa tehdessä vaa’assa. Hänen mukaansa jopa vesikiertoinen patteri pitää kovempaa ääntä, kuin makuuhuoneen ilmanvaihtokone.
– ComfoSpot on niin hiljainen, että se oli asennettavissa myös sängyn läheisyyteen. Totta kai tärkeää oli myös miltä se näyttää eli laite oli sekä ulko- että sisäpuolelta maisemoitavissa. Koneen olemassaolon voi käytännössä unohtaa, koska automatiikka säätää virtausnopeutta itsekseen. Ainoa muistettava asia on suodatinten vaihto. Sisäilma makuuhuoneissa on ollut asennuksesta lähtien aina raikas ja olen joillekin sanonut, että ihan kuin teltassa nukkuisi, summaa Käpylehto.
Zehnder ComfoSpot 50 on huonekohtainen ilmanvaihtokone, jossa on lämmön ja kosteuden talteenotto sekä jatkuva tulo- ja poistoilmavirta. Se sopii sekä saneeraus- että uudisasuntokohteisiin ja käytettäväksi yksittäisten huoneiden ilmanvaihtoon. Koneessa on vakiovarusteena entalpialämmönvaihdin, joka takaa korkean lämmön ja kosteuden talteenoton. Zehnder ComfoSpot 50 voidaan asentaa erilaisilla ulkoseinäsuojuksilla tai ikkunamoduulilla, jonka avulla koneen ulko- ja poistoilmakanavat voidaan upottaa ikkunanpieleen lähes huomaamattomasti.
