Vuoden 1952 kesäolympialaisten päänäyttämö on Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Keskeisellä paikalla pääkaupungissa sijaitseva stadion peruskorjattiin 2018–2020. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita valittiin eri puolille stadionin kiinteistöä. Mittavassa saneerausprojektissa uudistettiin koko talotekniikka vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Yleisurheilu- ja jalkapallostadion valmistui Helsingin keskustan tuntumaan Suomelle myönnettyjä vuoden 1940 olympiakisoja varten. Toinen maailmansota sekoitti suunnitelmat. Sittemmin stadionilla on isännöity niin vuoden 1952 kesäolympialaiset, yleisurheilun MM-kisoja, EM-kisoja kuin lukuisia muitakin yleisötapahtumia. 2000-luvulle tultaessa tekniikka ja tilat olivat kuitenkin jo monelta osin vanhentuneita.
Mittavassa perusparannushankkeessa stadionia laajennettiin uudella maanalaisten tilojen kokonaisuudella. Lisäksi katsomo ja kenttäalue uudistettiin täysin. Samalla myös ravintolamäärää lisättiin merkittävästi. Kotikisojen 70-vuotisjuhlavuonna stadionilla on jo nähty useita suurkonsertteja ja urheilutapahtumia.
Uudet ilmanvaihtoratkaisut vanhoissa neliöissä
Olympiastadionin peruskorjaus poikkesi huomattavasti uudisrakentamisen hankkeista. Esimerkiksi talotekniikka on suunniteltu kaikkiin tiloihin niiden käyttötarkoituksen mukaan, mutta alkuperäistä 1930-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Enervent Zehnderin ilmanvaihtokoneita löytyy remontin jälkeen eri puolilta stadionia.
– Stadionin kiinteistö on totta kai erityinen sen tunnettuuden ja käyttötarkoituksen vuoksi. Urheilutilojen ja katsomoiden lisäksi stadionilla sijaitsevat myös Suomen urheilumuseo ja vuokrattavia kokoustiloja. Tarkistimme vielä tarjouksen hyväksynnän jälkeen laitemallien soveltuvuuden suunniteltuihin tiloihin yhdessä urakoitsijan kanssa, kertoo myynnistä vastaava Ronni Laaksonen.
Suomalainen perheyhtiö Are vastasi LVIA-projektinjohtourakasta. Ilmanvaihtourakan projektipäällikkönä toiminut Kai Kellokoski oli tyytyväinen yhteistyöhön Enervent Zehnderin kanssa. Rakennushistoriallinen kiinteistö toi haasteita, mutta kaikesta selvittiin.
– Ilmanvaihtokoneita sovitettiin vanhoihin rakenteisiin ja niitä sijoitettiin nykystandardien mukaan ahtaisiin tiloihin. Asennustöitä tehtiin ajoittain hankalissakin olosuhteissa, mikä vaatii asentajilta vankkaa ammattitaitoa, Kellokoski toteaa.
– Enervent Zehnderin laitteet olivat tuttuja jo entuudestaan, eikä niiden kohdalla tullut yllätyksiä. Laitteissa on hyvä hinta-laatusuhde ja pitkälle viety automatiikka. Yhtiö hoiti mallikkaasti myös kaikki lisäpyynnöt, Kellokoski vahvistaa.
Arvokohteiden ilmanvaihdossa tarvitaan hajautettuja laiteratkaisuja
Ilmanvaihtokoneen ilmavirrantuottokyky ja sen sijoituspaikka määrittivät parhaimman vaihtoehdon jokaiseen tilaan. Enervent Zehnderin koneita asennettiin muiden muassa stadionin ensiapuhuoneisiin, myyntipisteisiin sekä pesu- ja pukutiloihin.
– Saneerattavassa arvokohteessa on hajautettu ilmanvaihtoratkaisu usein ainoa vaihtoehto, jos ilmanvaihto halutaan toteuttaa onnistuneesti pienillä kanavilla. Toimitimme stadionille kaikkiaan kuutta eri laitemallia. Omat asentajamme olivat mukana työmaalla varmistamassa, että kaikki sujuu, Ronni Laaksonen sanoo.
Olympiastadionin peruskorjaus on palkittu sekä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla että vuoden 2020 Betonirakenteena.
